Sklubin Alppireissu II: 3 laaksoa 2005
Sklubin toinen alppireissu onnistui - vihdoin 10 vuoden suunnittelun jälkeen 3 laakson aluelle (http://www.les3vallees.com). Mäet olivat ennakko-odotuksia parempia ja alue niin laaja, että ehdimme kiertämään vain pääreitit. Makoisimpien alueiden kartoittaminen oli pakko jättää myöhemmäksi.
Ensimmäinen päivä avautui aurinkoisena, mutta oli pilvinen ja tuulinen - luntakin tuli jonkin verran. Yksi poski paleltui Val Thorenista poistuessa, mutta pelastuimme rinneravintolaan. Siellä iski huoli paleltuma-arvesta - komeasta alusta päätellen. Oluella kuitenkin selvittiin.
Aurinko paistoi lopun aikaa ja rinteet suorastaan tulvivat ranskalaisia.
Pitivät rinteet kovina - juuri sopivina curvaukseen. Lumi suli haihtumalla
reipasta vauhtia. Osa sklubilaisista oppi hiihtämään auringon mukaan:
aamulla ensin aurinkoisille rinteille ja iltapäivällä auringon
pehmittämille rinteille - välillä tummille terasseille päästämään höyryt
paidoista. Olut maistui harvinaisen hyvältä, maisemat kuin postikorteista
ja ympärillä oli eurooppalaista hymyä korvasta korvaan.
Kari ja Susanna vetivät curvaus-porukkaa, Hannu 1980-luvun tyylillä hiihtävää off-piste-porukkaa. Erityyppisiä rinteitä ja lunta (paitsi syvää puuteria) oli kaikille. Kaikkia ihmetytti tarmo, millä ranskalaiset hiihtopummit kaiken pehmeän lumen nopeasti tiistaiaamuna läpi kävivät - sekä mahdolliset että mahdottoman näköiset paikat.
Rinteitä on noin 300 ja keskimääräinen pituus noin 1 km. Ahneus iskee laskiessa, joten sklubilaisten yleisin ongelma oli vereslihalle lasketut reidet.
Parina iltana ajelimme lähikyliin syömään. Aurinko oli nopeasti
sulattanut tiet kuiviksi, joten kesärenkailla pärjäsi ilman ketjuja.
Courchevelin ostoskadut jäivät mieleen. Siellä oli tuotteita, joita ei ole
muualla näkynyt. Esimerkiksi Billabongin (australialaisia)
hiihtovaatteita, Burtonin nelisiteiset vaellussukset, jotka saa yhteen
hakasilla lumilaudaksi (tai lumilauta jonka voi hajottaa suksiksi) sekä
mahonkipäällysteiset pujottelusukset a la 1950 -tyyliin. Hintalappuja ei
ollut - ilmeisesti paikallinen asiakaskunta ei niitä tarvitse.
Reissu onnistui siis mainiosti. Alustavasti päätimme järjestää uuden reissun noin talvella 2007 - lepovuoden jälkeen. Kohteeksi on valittu Verbier. Lisätietoja tapahtumakalenterista.
Teksti: Hannu Lehtinen
